Tähtäimessä uintikisat?




Kilpaileminen on monelle uimarille tiivis osa harrastusta lapsuudesta saakka. Toiset aloittavat vasta aikuisena.
Uimarit alkavat tyypillisesti kilpailla jo varhain. Lapselle kilpaileminen on ja saa olla leikkiä. Tavoitteita voivat olla oma hyvä suoritus, ryhmähengen luominen ja onnistumisen elämykset. Vanhempien kannustus ja positiivinen palaute ovat tärkeitä. Kilpailemista harjoitellaan treeneissä, sitten seuran omissa kisoissa ja ikäkausikilpailuissa.

 

Uinnissa kisataan vapaa-, rinta-, selkä- ja perhosuinnissa, sekauinnissa ja viestimatkoilla. Kaksi virallista altaan mittaa ovat lyhyt rata 25 metriä ja pitkä rata 50 metriä. Kilpauimarit keskittyvät yleensä yhteen tyyliin ja uivat sitä lyhyen tai pitkän matkan.

Yli 25-vuotiaat masters-uimarit kisaavat eri ikäsarjoissa sekä viesteissä. Suomessa järjestetään kolmet SM-mastersmestaruuskisat vuosittain.





Lajit ja matkat

Virallisia kisamatkoja ovat: 50 m, 100 m, 200 m, 400 m, 800 m ja 1500 m. Vapaauinnissa kilpaillaan kaikilla matkoilla. Perhos-, selkä- ja rintauinnissa kisamatkat ovat 50 m, 100 m ja 200 m. Sekauintimatkat ovat 100 m, 200 m ja 400 m.

Viestiuintijoukkueissa on neljä uimaria. Matkoja ovat 4 x 50 m, 4 x 100 m ja 4 x 200 m. Näistä 50 m ja 100 m viesteissä kilpailua käydään sekä vapaauinnissa että sekauinnissa, mutta 200m viestissä vain vapaauinnissa. Uusin viestilaji on mix-viesti eli 4 x 50 m vapaauintia sekä sekauintia. Kaksi joukkueen jäsenistä on miesuimareita, kaksi naisuimareita.